Tarpeen vaatiessa lisätutkimukset. Lisätutkimuksia ovat:

• Röntgendiagnostiikka. Helppo ja nopea hoitomenetelmä, joka auttaa löytämään alkavat reiät, juurenpään tai juuren kärjen tulehdukset sekä muut sairausprosessit. Digitaalisella röntgenkoneella lääkäri pystyy myöskin tarkastamaan aikaisemman hoidon laadun sekä havaitsemaan vanhentuneet hammastäytteet.
• Hampaiden valokuvaus. Hampaista otetaan kuva ennen kaikkea hoitotapausten dokumentointiin, jotta lääkäri voisi helpommin selittää potilaalle suussa olevaa ongelmaa. Sen lisäksi kuvat tarvitaan proteettiseen hoitoon liittyvästi, jotta tarpeellisen tiedon voi siirtää laboratorioon/teknikolle.
• Hampaiden diagnostisten mallien arviointi. Laajamittaisessa hoidossa ensimmäisen lääkärikäynnin aikana otetaan jäljennökset diagnostisia malleja varten, jotka hyödyntävät lääkärin hoitosuunnitelman laatimista.
• Tarpeen vaatiessa kirjallisen hoitosuunnitelman laadinta. Potilaalle laaditaan hoitosuunnitelma, josta löytyy suussa olevat ongelmat, hoitomenetelmät ja suunniteltu tulos.
• Potilaalle kerrotaan hoitotarpeesta ja sovitaan tulevasta toimintasuunnitelmasta. Hoitosuunnitelman pohdinnan aikana lääkäri selittää potilaalle suuontelon ongelmat, hoitomahdollisuukset, odotettavissa olevat tulokset, potilaan panoksen hoidon onnistumiseen, mahdolliset riskit, hoidon kustannukset ja kesto

Hammaskaries on yleisin hammasvahinko, joka määritetään visuaalisesti tai röntgenin avulla. Hoidon tavoitteena on estää sairauden aiheutuminen ja tästä johtuvat komplikaatiot. Aikainen lääkärikäynti helpottaa karieksen hoitoa. Karieksen hoito tarkoitta karioottisen kudoksen poistoa, viallisen paikan täyttämistä sekä hampaan muodon ja pureskelufunktion entiselleen palauttamista.

Kariestartuta saadaan tavallisesti syljen välityksellä ensimmäisten maitohampaiden puhkeamisen jälkeen. Lapsi voi esimerkiksi saada sairauden aiheuttavat bakteerit läheisiltään. Karioottisen kudoksen määrän mukaan puhutaan emaili-, dentiini- ja juurisementtikarieksesta. Alkavan eli emailikarieksen vaiheessa hampaalla on itsestään parantumisen kyky, joka tarkoittaa, että tässä vaiheessa hammasta ei tarvitse hoitoa. Dentiini- sekä juurikarieksen sattuessa hammas tarvitsee välittömän hoidon. Hoitamaton karies saattaa aiheuttaa piinallisen hammashermon tulehduksen sekä johtaa jopa tulehduksellisen hampaan poistoon.

Iensairaus on karieksen jälkeen toinen yleisesti esiintyvä suuontelon sairaus. Sairauksen aiheuttavat plakissa ja hammaskivessä olevat bakteerit, jotka muuttavat ienet tulehduksellisiksi. Ientulehduksen tuntee punoittavista ja turvonneista ikenistä, jotka vuotavat helposti verta koskettaessa. Hoito on äärimmäisen olennaista, muuten tulehdus siirtyy syvemmälle ikenen alle, hammasta hammaskuopassa pitävään juurikalvoon ja luuhun asti. Tuloksena ovat paljastuneet hammasjuuret ja usein ientaskusta vuotaa mätää. Parodontologia on hammashoidon haara, jonka toimialana on iensairausten hoito ja ehkäisy.

Sairauden ehkäisyssä tärkeänä on päivittäisten suuhygieniaotteiden parantaminen. Potilaan on pidettävä suu puhtaana sen jälkeen, kuin lääkäri on poistanut ientaskusta mikrobit ja hammaskiven. Hoitotuloksen säilyminen riippuu pitkälti potilaan motivaatiosta ja yhteistyöstä lääkärin kanssa.

Yhtenä hoidon osana on ientaskujen syväpuhdistus. Puhdistus tapahtuu osittain ja yleensä puudutuksen jälkeen. Lääkärikäyntien määrä riippuu ientaskujen syvyydestä ja suussa olevien hampaiden määrästä. Ientaskujen puhdistuksen jälkeen säännölliset tarkastukset kuuden kuukauden välein ovat tärkeitä. Ne auttavat säilyttämään ienten ja hampaiden terveyttä.

Säännöllinen hammaskiven ja -plakin poisto takaa kauniin hymyn, vaaleamman hampaiden sävyn, raikkaamman hengityksen ja ehkäisee ienten verenvuotoa.

Juurihoidon tavoitteena on poistaa juurikanavista tartunnallinen ja vaurioitunut pulpakudos. Hoitokausi riippuu tulehduksen laajuudesta ja hoidon kulusta, joten se voi kestää parista viikosta puoleen vuoteen.

Juurihoitoa kaipaavat hampaat, joissa on pulpiitti eli hampaan hermon tulehdus tai periodontiitti eli hampaiden tukikudosten tulehdus. Tavallisesti edellä mainitut sairaudet aiheutuvat syvän kariesvaurion syynä.

Pulpiitti voi olla akutti tai krooninen. Akuutin pulpiitin oireina ovat syömisen aikana aiheutuva hampaiden herkkyys lämpötilan vaihtelulle. Krooninen pulpiitti esiintyy usein ilman oireita ja löydetään vasta lääkärikäynnin aikana, karioottinen vaurio ulottuu pulpaan asti. Tässä tapauksessa hampaan säilyttämiseen ja myöhempien komplikaatioiden estämiseen tarvitaan juurihoito.

Mikäli pulpiittia ei hoideta, tulehdus leviää ympäröiviin kudoksiin ja leukaluuhun aiheuttaen periodontiitin. Tämä sairaus voi myöskin olla akuutti tai krooninen. Akuutti periodontiitti aiheuttaa vahvan kivun ja turvotuksen. Krooninen periodontiitti ei aiheuta vuosien aikana oireita.   Yleisesti se esiintyy hampaissa, joissa on vanha tai laaduton täyte. Hampaan säilyttämiseksi vanha täyte on poistettava ja aloitettava juurihoito.

Juurihoito alkaa lääkärin konsultoinnilla, jonka aikana arvioidaan hampaan tila ja otetaan tarpeelliset röntgenkuvat. Sen jälkeen arvioidaan juurihoidon mahdollisuuksia ja määritetään hoitotoimenpiteet.  Tavallisesti juurihoidon aikana avataan ja puhdistetaan hampaan kanavat, juurikanavaan laitetaan antibakteeriinen lääke, kanavat täytetään ja jälleenrakennetaan hampaan kruunu.

EstDental OÜ tekee juurihoidon mikroskoopin avulla.

Puuttuvien hampaiden sijaan istutetaan yhä enemmän implantteja. Implantilla voi korvata yhden tai useamman puuttuvan hampaan ja näistä voi myöskin muodostaa tuen proteeseille.

Ennen implanttien istutusta tarkastetaan suuontelo: arvioidaan leukaluun ja sen ympärillä olevan limakalvon tila tulevaan leikkaukseen liittyen. Sen jälkeen tutkitaan röntgenkuvilla ja muiden diagnostisten välineiden avulla luun laatua ja määritetään implantin tuleva paikka. Sen jälkeen valmistetaan mallit ja henkilökohtainen leikkauskaavain, jotta implantin tarkka asennus leukaluuhun onnistuisi.

Implantaatio on kirurginen leikkaus, joka tavallisesti suoritetaan avohoidossa (ilman sairaalassa olemista) ja paikallisella puudutuksella. Sen aikana leukaluuhun laitetaan implantti eli tekojuuri. Seuraavassa vaiheessa asennetaan implanttikruunu, joka kiinnitetään pilarin päälle. Implantin kruunut kiinnitetään joko sementtikiinnityksellä tai ruuvikiinnityksellä. Sen jälkeen hammaslääkäri opastaa potilaalle implanttien oikean hoidon, joka takaa näiden pitkäaikaisen keston. Minkä tahansa ongelman aiheutuessa on otettava yhteys hammaslääkäriin.

Proteesien asennus tarkoittaa hampaan tai sen osan korvaaminen tekomateriaalista valmistetulla rakenteilla. Laadukas kruunu saattaa pysyä suussa jopa vuosikymmeniä, sen kestävyys riippuu ennen kaikkea hampaiden hoidosta. Säännöllinen jälkitarkastus sekä kunnollinen suuhygienia ajan tasalla olevilla hampaiden hoitovälineilla ovat erittäin tärkeitä.

Hoitovaiheet:

• Ensimmäinen lääkärikäynti vie eniten aikaa, koska sen aikana otetaan alustavasti kummankin leukaluun jäljennös. Sen jälkeen hiotaan oikeaan muotoon hammas, josta otetaan uusi ja tarkempi jäljennös. Sitten valmistetaan väliaikainen muovikruunu, jonka sävy on samanlainen kuin omalla hampaalla. Muovikruunu asennetaan sementillä, joka suojaa hammasta. Sen jälkeen hammasteknikko valmistaa kruunun.
• Toisen lääkärikäyntin aikana sovitetaan kruunu paikalleen ja tarpeen vaatiessa tehdään korjaukset.
• Kolmannen lääkärikäynnin aikana varmistetaan, että potilas ja lääkäri ovat tyytyväisiä kruunuun. Sen jälkeen se sementoidaan lopullisesti.
• Neljäs lääkärikäynti tapahtuu muutama päivä sementoinnin jälkeen ja sen aikana tarkastetaan tarpeen vaatiessa kruunu vielä kerran. Tarpeen vaatiessa tehdään pieniä korjauksia.

Proteesityypit:

• Silta on puuttuvan hampaan korvaava rakenne, joka kiinnitetään sivuhampaisiin ja jota ei poisteta suusta. Silta valmistetaan, jos virhettä ympäröivät sivuhampaat tarvitsevat kruunun. Vahvasti vaurioituneita hampaita ei voi käyttää sillan tukihampaina.
• Yhden hampaan keraamiset korjaukset – kruunut, keraamiset täytteet (Onlay/Inlay) eli rakenne, jota ei voi poistaa suusta ja joka korvaa hammaskruunun puuttuvia kudoksia. Kruunut voi valmistaa zirkonista ja metallikeramiikasta.
• Mikäli hampaiden väri on ruma ja valkaisu ei auta, avuksi ovat laminaatit. Laminaatit valmistetaan posliinista ja niillä päällystetään etuhampaiden ulkopinnat.  Laminaateilla voi parantaa esteetikkaa.
• Kyse on muoviproteesista, joka valmistetaan tapauksessa, jossa kaikki hampaat tai suurin osa hampaista puuttuvat. Sitä voi samoin käyttää väliaikaisena proteesina ennen lopullisen proteesin valmistumista puuttuvan hampaan nopeana korvauksena.
• Rankaproteesi on metallirunkoinen suusta poistettava proteesi. Runko antaa rakenteelle vahvuuden ja mahdollistaa ohuemman proteesin valmistuksen, joka suurentaa proteesin käyttömukavuutta.
• Kombinoitu proteesi. Kyse on erityyppisten proteesien kombinoinnista. Esimerkiksi toiset hampaat voi korjata kruunuilla tai silloilla, toiset taas korvata poistettavalla proteesilla, joka kiinnitetään kruunuihin lukolla.

Tilapäiset proteesit ovat rakenteita, joita käytetään väliaikaisissa hoitovaiheissa hampaiden esteetikan ja toimintojen takaamiseen.

Hampaiden värimuutoksia saattavat aiheuttaa juomista ja ruoista löytyvät tanniinit. Värimuutoksia aiheuttavia pigmenttejä saattavat aiheuttaa kahvi, tee, punainen viini ja erityisesti myös tupakointi.

Hampaiden valkaisu suoritetaan erityisillä valkaisevilla valmisteilla, jotka poistavat pigmentit hampaiden kudoksista. Valkaista voi ainoastaan omia hampaita, tästä syystä sementoituja ja kruunattuja hampaita ei voi valkaista. Ennen valkaisua on hoidettava kaikki karioottiset hampaat ja poistettava hammaskivi. Valkaisun jälkeen hampaat saattavat muuttua herkiksi, mutta se on tilapäistä  ja kestää pari päivää.

Hampaiden valkaisun mahdollisuuksia on kaksi:

Valkaisu klinikalla

Alustavasti hampaat puhdistetaan. Sen jälkeen ikenet peitetään erityisellä ikeniä suojaavalla geelillä  ja hampaihin laitetaan valkaisugeeli, joka aktivoidaan laserilla. Hoitomenetelmää toistetaan 2-3 kertaa. Geelit poistetaan huuhtelemalla suuta ja hampaat kiillotetaan erityisellä tahnalla. Laservalkaisun jälkeen maksimitulos saavutetaan 3 päivän aikana.

Valkaisu kotona

Hampaita voi valkaistaa myös kotona. Tätä varten potilaan hampaista otetaan jäljennökset, joiden perusteella hammaslaboratoriossa valmistetaan valkaisuliuskat. Potilas saa myös kotivalkaisun tarkan käyttöohjeen. Kotivalkaisu vie tavallisesti 1-2 viikkoa ja on hammasklinikkaan verrattuna lievempää.  Sen etuna on myös mahdollisuus myöhempään valkaisun toistamiseen samojen liuskojen avulla.